Feeding The Brain By Rewarding
Luen tällä hetkellä kirjaa tottumuksista. Kirjan nimi on The Power Of Habit - Charles Duhigg. http://charlesduhigg.com/the-power-of-habit/. Suomennettua versiota ei taida olla saatavilla vielä, mutta suosittelen silti lämpimästi. Charles Duhigg on New York Times-in toimittaja ja aiemmin kirjoittanut mm. terveyspolitiikasta Yhdysvalloissa. Vuonna 2012 julkaistun, The Power Of Habit-in suosio nosti hänet yleiseen tietoisuuteen ja oli useita viikkoja bestseller listalla. Koska kirjassa käsitellään erittäin selkeästi miten käyttäytymismallit ja riippuvuudet muodostuvat, ajattelin tällä kertaa referoida kirjan keskeisiä ajatuksia. Ovathan tottumukset ja tavat melkein aina menestyksen salaisuus!
Eli asiaan! Tänään aiheena on käyttäytymismallit. Miksi ja miten ne muodostuvat ja onko niitä mahdollista tietoisesti muuttaa?
Uskon, että jokaisella ihmisellä on sisäinen käsitys, ns moraalinen koodi, oikeasta ja väärästä, siitä asioiden tulisi mennä ihanteellisessa maailmassa. Jotkut kuvailevat tätä henkiseksi kompassiksi, joka osoittaa aina oikeaan ja johon tulisi aina palata epäröinnin hetkellä. Kuitenkin miltei joka päivä satumme tilanteisiin, joissa meitä kohdellaan tai itse kohtelemme toisia väärin.
Miksi käyttäydymme näin, vaikkakin tiedämme mikä on oikein itsellemme ja muille? (uskon vakaasti, että tehdessäsi ns. moraalisesti oikein vältät emotionaalisen stressin eli "morkkisen")
Aivot ovat ihmisen merkillisin elin. Täysin emme tiedä vielä miten ne tarkkaan toimivat, mutta viime vuosikymmenten aikana tehty tutkimus on antanut erittäin paljon uutta tietoa käyttäymismallien tallennuksesta muistiin.
Aiemmin ajateltiin, että suurin osa muistista sijoittuu aivojen kehittyneimpiin osiin, aivokuorelle. Viime vuosien tutkimus on itseasiassa näyttänyt, että käyttäymistämme ohjaavat suurelta osin tiedostamattomat ns. alempiin aivoalueisiin sijoittuvat signaalit (Grahn et al. 2009).
Neurofysiologiasta päällisin puolin sen verran; nykytietämyksen mukaan meillä on aivoissa kehityshistoriallisesti eri alueita http://thebrain.mcgill.ca/flash/d/d_05/d_05_cr/d_05_cr_her/d_05_cr_her.html. Eläimillä primitiiviset alueet ohjaavat täysin käyttäytymistä, mutta ihmisaivojen kehittyessä niiden merkitys ja koko on jäänyt suhteessa pienemmäksi.
Kuitenkin, ihmeellisellä tavalla, primitiiviset alueet tuntuvat olevan lähes täysin vastuussa meidän jokapäiväisistä tottumuksista. Tätä tietoa on itse asiassa käytetty yritysmaailmassa, mm. johtamiskoulutuksessa, asiakaspalvelussa ja erityisesti mainonnassa, jo pitkään.
Käyttäytymismallit muodostuvat palkitsemisen kautta. Jokaiseen palkitsemisketjuun liittyy virike/vihje, käyttäytymismalli ja palkinto. Lapsilla palkitsemisketju on keskeisin oppimisen muoto, ahkera opiskelija saa palkinnoksi kympin ja äidiltä suukon poskelle.
Aivot ovat ihmisen merkillisin elin. Täysin emme tiedä vielä miten ne tarkkaan toimivat, mutta viime vuosikymmenten aikana tehty tutkimus on antanut erittäin paljon uutta tietoa käyttäymismallien tallennuksesta muistiin.
Aiemmin ajateltiin, että suurin osa muistista sijoittuu aivojen kehittyneimpiin osiin, aivokuorelle. Viime vuosien tutkimus on itseasiassa näyttänyt, että käyttäymistämme ohjaavat suurelta osin tiedostamattomat ns. alempiin aivoalueisiin sijoittuvat signaalit (Grahn et al. 2009).
Neurofysiologiasta päällisin puolin sen verran; nykytietämyksen mukaan meillä on aivoissa kehityshistoriallisesti eri alueita http://thebrain.mcgill.ca/flash/d/d_05/d_05_cr/d_05_cr_her/d_05_cr_her.html. Eläimillä primitiiviset alueet ohjaavat täysin käyttäytymistä, mutta ihmisaivojen kehittyessä niiden merkitys ja koko on jäänyt suhteessa pienemmäksi.
Kuitenkin, ihmeellisellä tavalla, primitiiviset alueet tuntuvat olevan lähes täysin vastuussa meidän jokapäiväisistä tottumuksista. Tätä tietoa on itse asiassa käytetty yritysmaailmassa, mm. johtamiskoulutuksessa, asiakaspalvelussa ja erityisesti mainonnassa, jo pitkään.
Käyttäytymismallit muodostuvat palkitsemisen kautta. Jokaiseen palkitsemisketjuun liittyy virike/vihje, käyttäytymismalli ja palkinto. Lapsilla palkitsemisketju on keskeisin oppimisen muoto, ahkera opiskelija saa palkinnoksi kympin ja äidiltä suukon poskelle.
On näytetty, että elinaikanamme muodostamme tuhansia tiedostamattomia ajatusmalleja, jotka iskostuvat aivohin niin voimakkaasti että ne alkavat hallitsevät suurta osaa elämästämme. Tälle on looginen selitys. Ajattelu vaatii energiaa ja tällä tavalla "vakionopeudensäätimellä" kruisaillessa kuluu aivojen bensaa vähemmän.
Aivot toimivat onneksemme kuten tietokone. Aivojen ohjelmointikielessä on loputon määrä käskyä, joilla käyttäytymismalleja eli tottumuksia voidaan uudelleen "koodada" toimimaan paremmin ja tehokkaammin. Itse asiassa koodaaminen on helpompaa kuin ennalta luulisi ja harjoittelemalla oppii ja kehittyy!
Vanhan tavan korvaaminen uusilla vaatii sen, että virike ja palkinto pysyvät samoina. Vain tapa, jolla olet aiemmin saanut vastaavan palkinnon muuttuu. Käyn läpi menetelmän, jonka itse olen huomannut tehokkaaksi stressitilanteissa. Etenkin kun huomaan, ettei aiempi käyttäytymismalli ole tuonut toivottua tulosta.
Eli..
Aivot toimivat onneksemme kuten tietokone. Aivojen ohjelmointikielessä on loputon määrä käskyä, joilla käyttäytymismalleja eli tottumuksia voidaan uudelleen "koodada" toimimaan paremmin ja tehokkaammin. Itse asiassa koodaaminen on helpompaa kuin ennalta luulisi ja harjoittelemalla oppii ja kehittyy!
Vanhan tavan korvaaminen uusilla vaatii sen, että virike ja palkinto pysyvät samoina. Vain tapa, jolla olet aiemmin saanut vastaavan palkinnon muuttuu. Käyn läpi menetelmän, jonka itse olen huomannut tehokkaaksi stressitilanteissa. Etenkin kun huomaan, ettei aiempi käyttäytymismalli ole tuonut toivottua tulosta.
Eli..
1. Rauhoittuminen
Ylivirittyneessä tilanteessa aivot reagoivat kaikkiin mahdollisiin signaaleihin, eikä loogisen ajatusketjun muodostuminen onnistu). Itse rauhoitun tekemällä hengitysharjoituksia (HeartMath auttaa erittäin paljon). Rauhallisuudentunnetta voi voimistaa tekemällä mielikuvaharjoituksia (näistä jatkossa lisää).
2. Tottumuksen/ tavan tiedostaminen
Millaisessa tilanteessa käyttäytyminen oli reaktionomaista ja mielestäsi asia olisi voinut mennä paremmin?
Millaisessa tilanteessa käyttäytyminen oli reaktionomaista ja mielestäsi asia olisi voinut mennä paremmin?
3. Virikkeen tiedostaminen. Mikä yksittäinen tekijä käynnisti mallin? Esim. lapsi kiukuttelee ja suutut vaistonomaisesti, koska olet väsynyt ja ärsyyntynyt. Huomaat ongelman töissä/kotona ja sivuutat sen tai siirrät seuraavaan päivään, sillä päättämättä jättäminen (eng. procrastination) on paljon helpompi vaihtoehto kuin hommiin ryhtyminen.
4. Palkinnon tiedostaminen. Selvitä mitä mielihyvää tai millaisen palkinnon sait tällä tavalla käyttäytyessäsi?
5. Rauhoittuminen ja ratkaisu. Rauhallisessa tilanteessa mieti miten voisit reagoida virikkeeseen toisella tavalla, jotta saisit saman palkinnon (mielihyvän)?
Esimerkki omasta elämästäni. Melkein aina aamulla herättyäni (virike) en viitsi pedata sänkyäni. Suoraan sängystä vessaan juostessa voitan noin minuutin arvokasta aamuaikaa (palkinto). Yritän nyt jatkossa parantaa tapaani ja lupaan herätä joka aamu sen verran aikaisin (palkinto), että ehdin herättyäni (virike) pedata sängyn.
Eli yllä tämän viikon harjoitus ja seuraava teksti on sitten 8.8.
Dr.Peura
viitteet:
Charles Duhigg. The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business, Random House Books 2013
Grahn JA, Parkinson JA, Owen AM. Behav Brain Res. 2009, 199(1):53-60
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti