Destiny - Kuinka paljon (tai vähän) pitää välittää?

Kohta 4v tyttäreni ällistytti päiväkodista oppimillaan viisauksilla.

- "Haluaisitko tulla ulos isin kanssa?"

- "Ihan sama"

- "Mitä? Noin ei ole kohteliasta sanoa. Se tarkoittaa, ettei sinua kiinnosta mennä ulos. Ei saa olla yhdentekevä"

- "Mutta kun minä tarkoitin, että se on ihan sama juttu, ei eri juttu!"

Hmm... Minua askarruuttaa. Onko maailmassa nykyään enemmän välinpitämättömyyttä? Ja jos on, kuinka paljon (tai vähän) sitten oikein pitäisi välittää?

Kulttuuritaustamme ohjeistaa meitä kohtelemaan muita niin kuin haluaisit itseäsi kohtelevan. Moraalisen koodin murentuessa ohjeet muuttuvat ontoiksi sanoiksi, joita harva lopulta tuntuu noudattavan. Ilmiöön on varmasti olemassa fiksu sosioekonominen selitys. Ehkä taloudellinen kehitys on vähentänyt riippuvaisuutta yhteisöstä ja johtanut yksilökeskeisempään ajatteluun. En tiedä, eikä tämän selvittäminen ollut tarkoituksenikaan.

Välittäminen on kuitenkin pysynyt kulttuurissamme pitkään ja maalaisjärjellä ajateltuna sillä täytyy olla suurempi merkitys eloonjäämisemme kannalta; muutenhan sen koodi geeniperimässämme olisi hävinnyt jo aikoja sitten.

Mikä on oikein välittämisen perimmäinen tarkoitus?

Takaisin aivoihin, pelkoon ja oppimiseen. People are People - tekstissä mainitsin, että limbinen järjestelmä toimii tunneälymme keskuksena ja sillä on keskeinen merkitys tiedon omaksumisessa ja oppimisessa. Limbisen järjestelmän tehtävä on suojella meitä vaaralta. Vaaraan viittaavaat aistimukset jäävät muistiin, eikä epämiellyttävien asioiden omaksuminen onnistu.  Toisaalta, miellyttävät ja palkitsevat kokemukset muodostavat voimakkaita assosiaatioita.

Kiinnostus toisista ja ympäristöstä, eli välittäminen, lisää tietoa ja vähentää stressiä. Olemme laumaeläimiä ja meille on tärkeää ymmärtää yhteisömme (laumamme) sisäiset pelisäännöt. Tuntemalla kiinnostusta toisiin lauman jäseniin vahvistamme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä on varmasti ollut luolaihmisheimoille elintärkeää selviämisen kannalta monesta syystä.

Miksi sitten välitämme vähemmän?

Olen huomannut, että aktiivinen välittäminen ja todellinen kiinnostus vaatii energiaa. Nopeatempoisessa maailmassa aivomme kyllästetään päivittäin informaatiolla. Informaation käsittely väsyttää ja kuormittaa. Kuormituksen vuoksi on raskasta keskittyä ns. "muiden" ongelmiin. Mahdollisesti myös mitätöimme yhteisön merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta ja riippumattomuus tekee meistä vahvempiä.

Kuinka paljon sitten pitäisi välittää?

En alkuun osannut välittää paljoakaan Greenpeacen akvistien ja Sini Saarelan kohtalosta Venäjällä, kunnes luin Hesarista erinomaisen artikkelin arktisen öljynporauksen haitoista ja suurista ympäristöriskeistä.  Riskit voivat toteutuessaan olla kohtalokkaita koko maailman ihmisyhteisölle. Välittäminen lisäsi ymmärrystäni maailmasta.

Riippumattomuus ja välinpitämättömyys johtaa yhteisöstä vieraantumiseen, mikä taas pakottaa meitä etsimään tukea ja lohtua muualta. Tämä liittynee laumaeläimenä olemiseen. Ilmeisen selvää on että välittäminen muuttaa yksilön ja yhteisön elämää paremmaksi. Luin juuri Zappos.com toimitusjohtajan Tony Hsieh-in kirjan - Delivering happiness, Tuotto, tunne ja tarkoitus. Zappos.com-in työkulttuuri, työntekijöiden sekä asiakkaiden arvostus ja välittäminen, on selitys, miksi  siitä tullut yksi maailman suurimmista internetkaupoista (yli miljardin dollarin vuosittainen bruttomyynti).

Välittäminen luo varmuutta omasta roolista yhteisössä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Kuten hiiri nuuhkii ympäristöään vaarojen varalta, tulisi jokaisen olla kiinnostunut ympäristöstään, lähimmäisistään ja heidän hyvinvoinnista. Ei helppoa, mutta palkinto on moninkertainen. Välittäminen lopulta määrittää asemasi yhteisössä ja täten myös kohtalosi, your destiny.

Välittäen,
Dr.Peura

Tämän vkon biisi 

http://www.youtube.com/watch?v=-DSVDcw6iW8

College - A Real Hero

A real human being / And a real hero / Back against the wall and odds / With the strength of a will and a cause / Your pursuits are called outstanding

You're emotionally complex/ Against the grain of dystopic claims / Not the thoughts your actions entertain/ And you, have proved, to be...

 

A real human being / And a real hero

Read more: College - A Real Hero Lyrics | MetroLyrics

L1 Feed Your Brain - Tottumukset ja niistä irtautuminen

Feeding The Brain By Rewarding

Luen tällä hetkellä kirjaa tottumuksista. Kirjan nimi on The Power Of Habit - Charles Duhigg. http://charlesduhigg.com/the-power-of-habit/. Suomennettua versiota ei taida olla saatavilla vielä, mutta suosittelen silti lämpimästi. Charles Duhigg on New York Times-in toimittaja ja aiemmin kirjoittanut mm. terveyspolitiikasta Yhdysvalloissa. Vuonna 2012 julkaistun, The Power Of Habit-in suosio nosti hänet yleiseen tietoisuuteen ja oli useita viikkoja bestseller listalla. Koska kirjassa käsitellään erittäin selkeästi miten käyttäytymismallit ja riippuvuudet muodostuvat, ajattelin tällä kertaa referoida kirjan keskeisiä ajatuksia. Ovathan tottumukset ja tavat melkein aina menestyksen salaisuus!

Eli asiaan! Tänään aiheena on käyttäytymismallit. Miksi ja miten ne muodostuvat ja onko niitä mahdollista tietoisesti muuttaa?

Uskon, että jokaisella ihmisellä on sisäinen käsitys, ns moraalinen koodi, oikeasta ja väärästä, siitä asioiden tulisi mennä ihanteellisessa maailmassa. Jotkut kuvailevat tätä henkiseksi kompassiksi, joka osoittaa aina oikeaan ja johon tulisi aina palata epäröinnin hetkellä. Kuitenkin miltei joka päivä satumme tilanteisiin, joissa meitä kohdellaan tai itse kohtelemme toisia väärin.

 

Miksi käyttäydymme näin, vaikkakin tiedämme mikä on oikein itsellemme ja muille? (uskon vakaasti, että tehdessäsi ns. moraalisesti oikein vältät emotionaalisen stressin eli "morkkisen")

Aivot ovat ihmisen merkillisin elin. Täysin emme tiedä vielä miten ne tarkkaan toimivat, mutta viime vuosikymmenten aikana tehty tutkimus on antanut erittäin paljon uutta tietoa käyttäymismallien tallennuksesta muistiin.
 
Aiemmin ajateltiin, että suurin osa muistista sijoittuu aivojen kehittyneimpiin osiin, aivokuorelle. Viime vuosien tutkimus on itseasiassa näyttänyt, että käyttäymistämme ohjaavat suurelta osin tiedostamattomat ns. alempiin aivoalueisiin sijoittuvat signaalit (Grahn et al. 2009). 
Neurofysiologiasta päällisin puolin sen verran; nykytietämyksen mukaan meillä on aivoissa kehityshistoriallisesti eri alueita http://thebrain.mcgill.ca/flash/d/d_05/d_05_cr/d_05_cr_her/d_05_cr_her.html. Eläimillä primitiiviset alueet ohjaavat täysin käyttäytymistä, mutta ihmisaivojen kehittyessä niiden merkitys ja koko on jäänyt suhteessa pienemmäksi.
Kuitenkin, ihmeellisellä tavalla, primitiiviset alueet tuntuvat olevan lähes täysin vastuussa meidän jokapäiväisistä tottumuksista. Tätä tietoa on itse asiassa käytetty yritysmaailmassa, mm. johtamiskoulutuksessa, asiakaspalvelussa ja erityisesti mainonnassa, jo pitkään.
 
Käyttäytymismallit muodostuvat palkitsemisen kautta. Jokaiseen palkitsemisketjuun liittyy virike/vihje, käyttäytymismalli ja palkinto. Lapsilla palkitsemisketju on keskeisin oppimisen muoto, ahkera opiskelija saa palkinnoksi kympin ja äidiltä suukon poskelle. 

On näytetty, että elinaikanamme muodostamme tuhansia tiedostamattomia ajatusmalleja, jotka iskostuvat aivohin niin voimakkaasti että ne alkavat hallitsevät suurta osaa elämästämme. Tälle on looginen selitys. Ajattelu vaatii energiaa ja tällä tavalla "vakionopeudensäätimellä" kruisaillessa kuluu aivojen bensaa vähemmän.
Aivot toimivat onneksemme kuten tietokone. Aivojen ohjelmointikielessä on loputon määrä käskyä, joilla käyttäytymismalleja eli tottumuksia voidaan uudelleen "koodada" toimimaan paremmin ja tehokkaammin. Itse asiassa koodaaminen on helpompaa kuin ennalta luulisi ja harjoittelemalla oppii ja kehittyy!
 
Vanhan tavan korvaaminen uusilla vaatii sen, että virike ja palkinto pysyvät samoina. Vain tapa, jolla olet aiemmin saanut vastaavan palkinnon muuttuu. Käyn läpi menetelmän, jonka itse olen huomannut tehokkaaksi stressitilanteissa. Etenkin kun huomaan, ettei aiempi käyttäytymismalli ole tuonut toivottua tulosta. 

Eli..

1. Rauhoittuminen

Ylivirittyneessä tilanteessa aivot reagoivat kaikkiin mahdollisiin signaaleihin, eikä loogisen ajatusketjun muodostuminen onnistu). Itse rauhoitun tekemällä hengitysharjoituksia (HeartMath auttaa erittäin paljon). Rauhallisuudentunnetta voi voimistaa tekemällä mielikuvaharjoituksia (näistä jatkossa lisää).

2. Tottumuksen/ tavan tiedostaminen
Millaisessa tilanteessa käyttäytyminen oli reaktionomaista ja mielestäsi asia olisi voinut mennä paremmin?

3. Virikkeen tiedostaminen. Mikä yksittäinen tekijä käynnisti mallin? Esim. lapsi kiukuttelee ja suutut vaistonomaisesti, koska olet väsynyt ja ärsyyntynyt. Huomaat ongelman töissä/kotona ja sivuutat sen tai siirrät seuraavaan päivään, sillä päättämättä jättäminen (eng. procrastination) on paljon helpompi vaihtoehto kuin hommiin ryhtyminen.

4. Palkinnon tiedostaminen. Selvitä mitä mielihyvää tai millaisen palkinnon sait tällä tavalla käyttäytyessäsi?

5. Rauhoittuminen ja ratkaisu. Rauhallisessa tilanteessa mieti miten voisit reagoida virikkeeseen toisella tavalla, jotta saisit saman palkinnon (mielihyvän)?

Esimerkki omasta elämästäni. Melkein aina aamulla herättyäni (virike) en viitsi pedata sänkyäni. Suoraan sängystä vessaan juostessa voitan noin minuutin arvokasta aamuaikaa (palkinto). Yritän nyt jatkossa parantaa tapaani ja lupaan herätä joka aamu sen verran aikaisin (palkinto), että ehdin herättyäni (virike) pedata sängyn.

Eli yllä tämän viikon harjoitus ja seuraava teksti on sitten 8.8.

Dr.Peura

viitteet:
Charles Duhigg. The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business, Random House Books 2013

Grahn JA, Parkinson JA, Owen AM. Behav Brain Res. 2009, 199(1):53-60