L1.3 Goal Setting - Intohimo

Kipuaminen kohti huippua on alkanut! 

Jatketaan siitä, mihin päädyimme kahdessa edellisessä Goal Setting-kirjoituksessa. Päämäärien saavuttamista voi mielestäni helpottaa keskittymällä kolmeen olennaiseen tekijään. Ensimmäinen on päämäärän hahmottaminen, eli tieto siitä, mitä tavoitellaan, mitä ongelmia / haasteita on odotettavissa ja mistä nämä ongelmat muodostuvat. Toinen tekijä on strategia, eli missä ajassa tavoite  saavutetaan, mitkä ovat välietapit ja millä tavalla mahdolliset tulevat ongelmat ratkaistaan.

Kolmas, ja ehkä olennaisin tekijä minkä tahansa suunnitelman onnistumiseen, on intohimo. Halu onnistua ja menestyä, tuntea mielihyvää saavutuksistaan.

Mitä on intohimo?

Mielenhallintaa on klassisesti pidetty hyveenä, itsehillinnän voittona mieltä petkuttavilta himoilta ja impulsseilta (James 1950/1890). Intohimo on tunteisiin vetoavaa pyrkimystä jonkin saavuttamiseen ja tavoitteena on mielihyvä tai epämiellyttävän kokemuksen poistaminen.

Intohimo (desire) kohdistuu tiettyyn määriteltävään asiaan. Aivoissa himoamme hillitsee ns. inhiboivat eli hillitsevät mekanismit. Intohimo voi muttua pakkomielteeksi (obsession), mikäli aivojen hillintämenetelmät pettävät.

Tutkimusten mukaan intohimo syntyy aiemmin koetuista mielihyvää tuottavista palkintoketjuista. Näiden ketjujen uudelleen ja yhä uudelleen aktivoituminen käynnistää voimakkaan tarpeen jonkin tarkasti määriteltävän asian saavuttamiseksi. Mielihyvää tuottavan asian ajattelu voimistaa tunnetta siitä, että jotain puuttuu. Tämän seurauksena ihminen suuntaa energiansa jotta saavuttaisi haluamansa tavoitteen.

Miten intohimo liittyy tavoitteiden saavuttamiseen?

Ajatusten kohdistaminen intohimoon käynnistää välittömästi tavoittelun puuttuvan asian saavuttamiseksi. Psykologian klassikoiksi muodostuneissa Csikszentmihalyi-n tutkimuksissa kuvaillaan, että suorittaessaan jotain asiaa täysin intohimonsa vallassa tekijä pääsee ns. flow-tilaan, jolle on ominaista täydellinen läsnäolo tilanteessa, ajantajun häviäminen ja voimakas sisäinen mielihyvä ja palkinnon tunne.

Intohimoa ja flow-ta pidetään välttämättöminä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kun perustarpeet on tyydytetty, tulisi tavoitteita etsiä Maslowin hierarkian mukaisesti kolmesta ylimmästä laatikosta (kts Maslowin tarvehierarkia), eli itsensä toteuttamisesta, itsetunnon ja arvotuksen kehittämisestä ja yhteenkuuluvuuden voimistamisesta.

Yritin arvioida omia tavoitteitani / päämääriä kolmen tekijän menetelmän avulla

Intohimoni on selvästi aina ollut opettaminen ja tiedon lisääminen. Opettaminen ja kommunikointi kehittää ja tyydyttää useaa perustarpeistani (yhteenkuuluvuutta, itsetuntoa ja itsensä toteuttamista). Erityisen palkinnon saan kun onnistun kirjoittamaan jotain, mikä kiinnostaa.

Olen hankkinut tietoa, jotta päämääräni selkiytyisi. Blogikirjoittamisen opettelu ja psykologisen kirjallisuuden lukeminen avartaa näkemystäni menetelmistä, joilla pääsen lähemmäksi tavoitteitani eli stressinhallinnan menetelmien ymmärtämistä.

Strategiani alkaa myös hahmottumaan. Säännöllisen blogikirjoittelun avulla (n. 3-4 kertaa kuukaudessa) kehityn jatkuvasti. Omat ajatukseni hahmottuvat paremmin ja pystyn jossain vaiheessa kokoamaan informaation ja kiteyttämään yhteen yksinkertaiseen stressinhallintametodiin. 

Tänään on tarjolla lisäksi erityinen Dr.Peura spesiaali, jota suosittelen lukemaan.

Haastattelin ystävääni ja kirurgikolleega Antti Oksasta stressinhallinnasta kirurgiassa ja vuorikiipeilyssä. Mielestäni tuossa Antin jutussa kiteytyy hyvin strategia, tieto ja intohimo (ja ehkä vähän flow-ta myös).
 
http://www.drpeura.blogspot.fi/search?updated-max=2013-11-16T02:22:00-08:00&max-results=1

Päämääriä tavoitellen!
Dr.Peura

ps. Tämän vkon biisi on saatavilla SoundCloudista. Videota ei taida olla vielä saatavilla. Tsekatkaa Jori Hulkkonen parhaimmillaan!
https://soundcloud.com/theofficialjorihulkkonen/mies-ja-el-m-vaimon-faija

L1.2 Goal Setting - Strategia (There Is A Light That Never Goes Out)

Tietoisuus ja tieto lisää ymmärrystä. Ymmärrys vähentää pelkoa ja epätietoa.

Kirurgia on haastava ala. Ei pelkästään siksi, että ihminen on järjestelmänä äärettömän monimutkainen, vaan myös sen takia, että kirurgin täytyy henkilökohtaisen tiedon ja taidon avulla selvittää potilaan ongelma, valita paras ratkaisumenetelmä ja lopuksi vielä ratkaista ongelma. Leikata tai ei leikata?

Edellisessä tekstissä mainitsin, että tieto ja ymmärrys vähentää epätietoa ja pelkoa. Kirurgin tiedosta osa on peräisin oppikirjoista, mutta tärkein, kokemuksen tuoma ymmärrys, mahdollistaa potilastapausten analysoinnin monesta eri näkökulmasta. Kirurgiassa tulee osata nähdä mahdollinen virhe jo ennen kuin se on ehtinyt tapahtua. Virheen sattuessa vahinko korjata välittömästi.

Työ vaatii erittäin tarkkaa ja johdonmukaista ongelmaratkaisukykyä. Kokemuksen ja tiedon avulla kirurgi tekee strategian, jossa korostuu kaksi keskeistä asiaa; suunnitelma ja päämäärä. Absoluuttisena päämääränä hoidossa on täydellinen paraneminen sairaudesta. Pahan poistaminen leikkaamalla. Mikäli tämä aina ei ole mahdollista, tavoite joudutaan arvioimaan harkiten uudelleen. Suunnitelmassa taas on erittäin olennaista aika. Toimenpide ja menetelmä tulee toteuttaa ja ajoittaa niin, että toipuminen on mahdollista.

Kirurgin tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta on mahdollista soveltaa omien tavoitteiden saavuttamiseen. Päämäärä tulee olla selvillä, kokemus ja tieto auttavat hahmottamaan parhaan tavan tavoitteen saavuttamiseen ja samalla epätieto hälvenee. Strategia tulee suunnittella huolella. Lopuksi uskallat ottaa haasteen vastaan määrätietoisesti ja rohkeasti!

Tietoa ja taitoa ylistäen!

Dr.Peura

Otsikkoon viitaten...
http://www.youtube.com/watch?v=INgXzChwipY