Lapsena haaveilu oli helppoa. Maailma tuntui rajattomalta, fyysikan laitkaan eivät tuntuneet pitävän paikkaansa eikä mikään ollut mahdotonta. Ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen kuitenkin opit nopeasti ensin varomaan ja vähitellen pelkämään ulkoisesti asetettuja rajoja. Vähitellen haaveet murenivat ja haihtuivat arjen haasteissa.
Fantasiasi ja haaveesi ovat kuitenkin tärkeimpiä aarteitasi. Niiden kautta luot kuvan tulevaisuudesta. Tämä haaveilu ei ole vain etuoikeus "menestyville" vaan on välttämätön ja itse asiassa perusta terveydelle ja hyvinvoinnille eli tasapainoiselle elämälle. Kuten mestarisäveltäjä kuulee sinfonian jo ennen ensimmäisen nuotin kirjoitusta, voi oman elämän nähdä ajatuksissa sellaisena kuin sen todella toivoo olevan.
Onneksi haaveesi ja unelmasi eivät koskaan katoa. Ne voivat olla peitettynä elämänkokemusten, hyljinnän tai pelon, muodostaman tunnejätevuoren alla. Jos kuitenkin kaivaa tarpeeksi hartaasti ja syvälle, löytää oman pienen lapsen sisältään. Idealistin, joka ei suostu kompromisseihin vaan tietää tarkalleen mikä on tärkeää ja mitä toivoo. Nämä todella ovat tärkeimpiä aarteitasi.
Tämä kaikki tuli vaan mieleen kun aurinko paistaa, tuuli puhaltaa lempeästi ja stressitaso on matalalla.
Dr.Peura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti